Kohmeinen ruoho
Syysviiman kylmettämä ruoho,
orpona kylmyydessä.
Vahvana kiirii ääni sen,
katketen rapsahtaen poikki.
Tuulen taivuttaessa hentoa vartta.
Kohmeisena viimeiset hetket.
Peittyen valkoiseen kuorrutukseen.
Unohdettuna mutta uudistuen jälleen.
keskiviikko, 14. lokakuu 2020
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.