Matonen
Maassa matosen mieli,
kostean heinän alla.
Mullassa, omissa käytävissään,
varjoissa kulkevi vain.
Valo liian kirkas,
polttaen lieron.
Pimeyden ja kosteuden ruhtinas,
alati kohentaen maata,
jalkojemme alla.
Näkemättä päivänvaloa koskaan.
Kostean maan helliessä,
nahan pintaa.
perjantai, 5. helmikuu 2021
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.