Kaamoksen lapsi
Viileys hohti routaisesta maasta,
imeytyi luunytimeen asti.
Lihat värisivät yrittäen,
lämmittää kohmeisia luita.
Me kuljimme,
kaikesta huolimatta.
Pystypäin vasten isoa kinosta.
Tottuneet olemme viileään elämään.
Synnyimme kaamoksen lapsina.
Valottomaan maahan,
kuukin on himmeä.
Raimo.Sa
28.10.2011
maanantai, 22. elokuu 2022
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.