Laulu lammella


Iltaruskon hellimä metsäinen lampi,
kylpien punerruksessa.

Jonka hiipuva valo loi puidenlatvojen ylitse.

Yksinäinen kuikka pienen laulunsa viritteli,
lampensa kunniaksi.

Hetken lauloi.

Vaipui uneen orastavan yön edessä.


Raimo.Sa
30.05.2011

Ajassa eläminen


Hetki taakseen katsomatta,
oli se elämä.

Ei eilen eikä huomenna!

Tässä ja nyt on kaikki.

Se on elettävä tämä aika,
avatuilla silmillä.


Raimo.Sa
27.05.2011

Aamuinen hetki


Aurinko otti niskalenkin,
heinän orastavasta varresta.

Nosti sen pystyyn uljaana seisomaan.

Aamuisen hetken järvenpinnan peittävä utu,
himmenti maiseman.

Ääriviivat menetti merkityksensä,
hahmot metsän olivat kuin sadusta.

Soutaja laski veneensä,
laittoi aironsa neitseelliseen veteen.

Rikkoen taianomaisen idyllin.

Pienet aallot väreillen,
hajoitti sumun lammen yltä,
yhdessä auringon kanssa.

Päivä aloitti aikansa,
jonka ilta ryösti päivältä pois.

Tuli yö ja nukutti kaiken,
odottamaan tulevaa.

Raimo.Sa
26.05.2011

Nujerrettu


Oli lihas elävä,
hymyili se hetken väristen.

Murheiden laaksossa ilo katosi.

Kyynel oli tuttu vieras,
kivut reunustivat elämääsi.

Halvaantui hymylihas tarpeettomana.

Näkyi taivaanrannassa vain tummia pilviä.


Raimo.Sa
25.05.2011

Pisaran ilo


Iloiset pisarat.

Hymyillen hyppivät,
peltikaton pinnalla.

Hauskoja ääniä päästellen.

Loristen lopulta sadevesi viemäriin.

Nauraen.
 

Raimo.Sa
24.05.2011