Turmeltumaton


Hengitys sattui,
hapetettu täysi keuhko repi ilmaa.

Katsominen viilti sieluun pysyvän haavan.

Jalat kuin halvaantuneet,
katsoin jäykkänä kaunista maisemaa,
jota ihminen ei ollut turmellut vielä.

Liikutuksen kyynel vierähti poskipäille.

Näin vielä tämänkin aidon maiseman.


Raimo.Sa
16.01.2013