Harmautta


Betonipilareiden katveessa,
varjossa viileässä.

Tyytymätön kansa nurisee,
haluaa nähdä kauneutta.

Silmillä,
jotka harmauteen jo tottuneet.

Valo sattuu.

Pupillit laajat,
supistaa ei ehdi,
hitaat lihakset.

Lävisti koko pään,
kirkkaus auringon.

Kalutut lehdettömät koivut,
ei varjoa meille suonut.

Sen aika ei ole vielä.

Tottumattomat valossakulkijat,
siristelee luomiaan.


Raimo.Sa
08.05.2013